Metsäni.fi
Metsäsuunnitelma helposti ja
nopeasti drone-kuvausta
hyödyntäen
Relaskoopista drone-ohjaimiin – metsäammattilaisen työnkuva muuttuu
Oikea-aikaisia toimenpiteitä suosittelevaa metsäsuunnitelmaa voidaan syystä kutsua metsänomistajan käsikirjaksi. Puustoarvion pohjalta laadittavasta metsäsuunnitelmasta käy ilmi esimerkiksi puuston määrä ja kasvupaikka. Metsätila on jaettu kuvioihin, jotka erottuvat toisistaan joko puustoltaan tai kasvupaikaltaan. Kaikille kuvioille annetaan toimenpide-ehdotukset. Normaalissa “saapastyönä” tehdyssä suunnitelmassa päätöksen tekee metsäalan ammattilainen, joka arvioi mitä metsälle tulisi tehdä. Sinänsä tämä malli on toimiva, mutta ongelmana on, että jokainen metsäalan ammattilainen saa eri tuloksia arvioidessaan koealaperusteisesti puuston kokoa, ja näin ollen myös toimenpide-ehdotukset ja niiden ajoitus heittävät usein optimista. Esimerkiksi harvennushakkuiden ajoittaminen oikeaan ajankohtaan on hyvin haastavaa epätarkalla puustotiedolla.
72 vuotta sitten, vuonna 1948, itävaltalainen metsätieteilijä Walter Bitterlich kehitti relaskoopin apuvälineeksi metsän mittaukseen, ja sitä käytetään edelleen Suomessa ja muualla maailmassa. Walter Bitterlich kuoli vuonna 2008 kunnioitettavassa 99 vuoden iässä, ja samana vuonna Suomessa aloitettiin Suomen kaikkien metsien operatiiviset lentokonein tehtävät laserkeilaukset. Yksityisen metsänomistajan kannalta tarkkuus on samaa luokkaa kuin perinteisellä menetelmällä tehtävä metsänarviointi, eli keskimääräinen virhe on noin 25 %.
Drone-mittauksella metsästä voidaan mitata kaikki ilmasta näkyvät puut
Metsän mittaamisen historia on siis pitkä ja mittaamiseen on keksitty monia eri apuvälineitä. Altisense ja AFRY ovat lanseeranneet uuden palvelun, jonka avulla metsästä saadaan tarkempaa tietoa kuin tähän asti. Palvelun nimi on Metsäni.fi. Palvelussa metsästä mitataan kaikki ilmasta näkyvät puut dronea hyödyntäen ja mittausvirhe on puolet pienempi (13 %) perinteisiin arviointimenetelmiin verrattuna. Metsänomistaja voi tilata palvelusta oman metsäsuunnitelman, jossa puusto on tarkasti mitattu ja toimenpide-ehdotukset metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti optimoitu oikea-aikaisiksi.
Ilmakuva ja puukartta jossa eri puulajit näkyvät eri väreillä.
Uudenlaisen, tarkan metsäsuunnitelman tekeminen alkaa siitä, että metsänomistaja tilaa Metsäni.fi-palvelun kautta metsäsuunnitelman. Metsänomistaja syöttää Metsäni.fi-palveluun tilansa kiinteistötunnuksen ja kertoo, mitkä alueet halutaan suunnitelman piiriin. Mikäli oma asuinrakennus tai kesämökki sijaitsee tilan yhteydessä, se voidaan sisällyttää suunnitelmaan. Jos alueelle vievällä tiellä on puomi tai alueen lähellä on esimerkiksi hevostalleja, on niistä hyvä kertoa, jotta ne voidaan huomioida lentosuunnittelussa.
Suunnitelman teko käynnistyy, kun tilaus on valmis. Drone-pilotille toimitetaan metsänomistajan tilaama lentoalue, jolle pilotti suunnittelee ilmakuvauksen. Lentosuunnittelu on tärkeä työvaihe sekä turvallisuuden että sujuvan maastotyön kannalta. Suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon mahdolliset lentorajoitusalueet sekä lentoesteet, kuten mastot ja tuulivoimalat. Mikäli kuvausalue on jollain rajoitusalueella, kuten lentokentän lähellä, hoidamme näihin kuuluvat lupa-asiat – metsänomistajalle nämä eivät aiheuta mitään toimenpiteitä tai kustannuksia. Lentotoiminta suoritetaan aina ilmailumääräysten mukaisesti.
Lennättäjänä metsäammattilainen
Altisense Oy tekee drone-kuvauksen metsässä ammattikäyttöön tarkoitetulla dronella ja pilotit ovat lennättämiseen koulutuksen saaneita metsäalan ammattilaisia. Lentokorkeus on metsää kuvattaessa Altisensen saamalla poikkeusluvalla 150 metriä maanpinnasta. Metsää kuvataan kahdella eri kameralla. Toinen kamera on järjestelmäkamera, jonka kuvista valmistetaan fotogrammetrinen pistepilvi. Pistepilvestä saadaan edelleen laskettua puuston tärkeät tunnusluvut. Toinen kamera on multispektrikamera, jonka kuvista voidaan erotella puulajit toisistaan. Dronessa on myös kiinnitettynä laite, joka mahdollistaa jokaiselle ilmakuvalle todella tarkan sijaintitiedon.
Drone-pilotti suunnittelee lennätyksen niin, että drone pysyy koko ajan näköyhteyden päässä. Hyvin usein tähystyspaikka on hakkuuaukealla tai pellon laidalla, jossa näkyvyys on hyvä. On hyvin tavallista, että lennättäjä on varsinaisen kuvausalueen ulkopuolella. Mikäli tila on iso, voi kuvauksessa mennä useampi päivä. Pystymme kuvaamaan yhdellä lennolla noin 40 ha alueen ja hyvän sään vallitessa voimme kuvata metsää yli 200 ha päivässä.
Pilotti Lauri Korhonen odottelee sopivaa hetkeä aloittaa kuvaus.
Dronen lentoreitti.
Drone-pilotti Mikko Stenman kertoo suunnittelevansa lennot huolella.
”Lennon suunnittelussa suurin vaikuttava tekijä on metsätilan koko ja muoto. Yhdessä ne määrittävät lentojen määrän. Drone lentää aina hieman yli tilarajojen, jotta rajalla olevat puut saadaan kuvattua sivusta. Suuria ja symmetrisiä tiloja kuvatessa saadaan kuvattua enemmän hehtaareja yhtä lentoa kohden. ”
Kun lento on huolella suunniteltu, on aika tarkastaa tulevien päivien sääennusteet. Kuvaus tehdään aina parhaan mahdollisen sään vallitessa. Taivaan täytyy olla täysin kirkas tai täysin pilvessä. Näin taataan paras mahdollinen lopputulos. Lennätyksen aikana pitää myös olla mahdollisimman tyyni sää. Pieni tuuli ei haittaa, mutta myrskyssä ei lennetä. Myös vesisade estää lentämisen. Pilottien työssä on tärkeää kyetä ennustamaan tulevaa säätilaa moniin erityyppisiin lähteisiin perustuen; tietoa osuvasti yhdistelemällä pystymme tekemään päätöksiä optimaalisimmasta kuvauskohteesta. Näin vältetään myös turhia ajokilometrejä.
Sään ollessa suotuisa lähdemme kuvauspaikalle. Ilmoitamme metsänomistajalle viimeistään samana päivänä, että metsätilaa ollaan menossa kuvaamaan. Metsänomistaja voi tulla seuraamaan kuvausta. Emme kuitenkaan etukäteen pysty sopimaan tiettyä päivää tai tarkkaa kellonaikaa metsänomistajan kanssa, koska sää vaikuttaa kuvauksen ajankohtaan ratkaisevasti.
Ennen jokaista lentoa tarkistamme kaluston toimivuuden. Lennätyksen aikana pilotilla on suora näköyhteys kopteriin. Drone toimii taivaalla autopilotin avulla, mutta lähettää pilotille tietoa jatkuvasti. Pilotti näkee kauko-ohjaimesta mm. kopterin akun kapasiteetin ja virran kulutuksen. Muuta ilmaliikennettä seurataan myös jatkuvasti. Drone on aina väistämisvelvollinen ja voimme katkaista automaattisen lennon milloin tahansa. Nousu ja lasku suoritetaan aina turvallisuussyistä ”käsiohjauksella”.
Kuvauksen jälkeen tarkistamme käytetyn akun kunnon ja otettujen ilmakuvien laadun. Olemme kehittäneet laaduntarkkailuun työkaluja, joilla laatu voidaan varmistaa kattavasti heti lennon jälkeen maastossa, ja tarvittaessa uusia lento. Kuvauspäivän kaikkien lentojen kuvat ja sijaintidata lähetetään kuvauspäivän iltana pilvipalveluun. Ennen aineiston toimittamista suoritetaan vielä sijaintitiedon jälkiprosessointi, jolla mahdollistetaan tarkka inventointitieto, sekä tarvittavat aineiston muunnokset sopiviin tietomuotoihin. Kerätty aineisto on AFRYn käytössä seuraavana päivänä.
Metsäammattilaisen työnkuva on muuttunut ja tulee muuttumaan myös tulevaisuudessa. Heiltä vaaditaan tänä päivänä erilaisia taitoja, jos verrataan Walter Bitterlichin aikoihin. Digitalisaatio ja uudet ajattelutavat ovat laskeutuneet myös metsäalalle. Mikkelistä kotoisin oleva Stenman kertoo, että työ on välillä hyvin hektistä, mutta useimmiten antoisaa.
”Pidän työssäni siitä, että se on itsenäistä ja minulla on mahdollisuus osallistua palvelun parantamiseen ja kehittämiseen. Liikkuvassa työssä myös maisemat vaihtuvat tiuhaan. Viime kesänä pohjoisin kohteeni oli Kolarissa ja eteläisin Salossa. Lentojen suunnittelu onnistuu kätevästi läppärillä missä vain, joten välillä tulee oltua yli viikkokin putkeen reissussa.”
Teksti ja kuvat: Juuso Hiedanpää, Altisense Oy